Avaavan järjestämä Efekti 2025 – Verkkokauppojen saavutettavuus -tapahtuma (26.3.) keräsi yhteen noin 200 vierasta, 15 puheenvuoroa, 12 kumppania. Paikan päällä Suvilahden Tiivistämössä ja etänä ruudun äärellä tapahtumaa seurasi joukko verkkokaupan, saavutettavuuden ja vastuullisuuden asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostuneita, ja jätti varmasti monille mieleen inspiroivia ajatuksia ja lukemattomia oivalluksia. Tärkeimpinä niistä lienee periaate kokonaisvaltaisesta saavutettavuudesta, joka on paitsi asennoitumiskysymys, myös kasvun mahdollistaja.
Digitaalinen kauppa on jo murtanut maantieteelliset rajat. Verkkokaupassa yritykset ja yhteisöt voivat palvella asiakkaitaan periaatteessa koska tahansa, ja missä tahansa. Suomalaisilla verkkokauppiaalla on siis kaikki edellytykset kasvaa ja menestyä myös kansainvälisesti.
Kotimaassa ja ulkomailla on edelleen yhteinen haaste. Kaikkiin palveluihin tai tuotteisiin ei ole pääsyä tai verkkopalvelu ei olekaan kaikille potentiaalisille asiakkaille toimivasti suunniteltu. Jos verkkokauppa ei ole saavutettava, sulkeutuvat ovet isolta ostovoimaiselta joukolta. Jos verkkokauppa ei ole saavutettava, sillä voi olla myös oman brändin kannalta epämieluisia vaikutuksia.
Muun muassa näihin asioihin pureuduimme Efekti 2025 -tapahtumassa. Tapahtuma oli osa nelivuotista AccessibleEU-hanketta, jota Avaava Suomen osalta johtaa (linkki aihetta käsittelevään juttuun). Kuuntelimme loistavia puheenvuoroja ja keskustelimme päivän aikana verkkokauppaan liittyen saavutettavuusdirektiivin vaikutuksista, käyttäjälähtöisestä palvelumuotoilusta, vastuullisuudesta, brändistä, teknisestä toteutuksesta ja siitä, miksi saavutettavuus on ennen kaikkea inhimillisyyttä, ei ylimääräinen lisä, vaan osa hyvää liiketoimintaa ja muotoilua.
Kiitos jokaiselle puhujalle, osallistujalle ja järjestö-, yritys- ja asiantuntijakumppanille, jotka teitte päivästä merkityksellisen!
Marginaalista markkinaksi – verkkokaupan saavutettavuus palvelee valtavirtaa
Maailman väestöstä noin 16 prosentilla eli yli miljardilla ihmisellä on jokin vamma. Pelkästään Euroopassa luku on noin 87 miljoonaa. Kun mukaan lasketaan ikääntyvät, tilapäisesti toimintarajoitteiset ja sellaiset ihmiset, jotka hyötyisivät saavutettavuudesta erilaisissa arjen tilanteissa, puhutaankin jo nopeasti enemmistöstä.
”Saavutettavuus ei ole vain erityisryhmien erityistarve, vaan kaikkien asia ja etu”, tiivistää Avaavan liiketoiminta- ja kehitysjohtaja sekä Accessible EU-hankkeen Suomen edustaja Terhi Tamminen.
Kuva: Lassi A. Liikkanen, Qvik.
“Saavutettavuus tarkoittaa selkeyttä, käytettävyyttä, sujuvuutta ja parempaa kokemusta meille kaikille digitaalisia palveluita käyttäville. Joskus pelkkä väsymys tai kiireisyys on hyvä mittari sille, kuinka hyvin verkkokauppa toimii”, hän jatkaa.
On siis helppo päätellä, että marginaali kannattaa ajatella pikemminkin aidoksi markkinaksi. Saavutettavuutta aletaan pian myös valvoa. Edelleen saavutettavuuden vaatimusten tuntemus vaihtelee paljon, ja täysin vaatimusten mukaisia verkkokauppoja on toistaiseksi hyvin vähän. Kyse on myös taloudellisista valinnoista.
Owal Groupin Jeremias Kortelainen avasi Valtioneuvoston tilaamaa selvitystä, jonka mukaan verkkokauppa on suurin yksittäinen kuluerä esteettömysdirektiivin voimantulon myötä. Monet yritykset lähtevät myös liikkeelle eri lähtötasoilta, koska osa ei edes tiedä mitä direktiivi tarkoittaa ja kuinka lähteä liikkeelle.
“Esteettömyysdirektiivi on kuitenkin mahdollisuus, se antaa yrityksille mahdollisuuksia kehittää parempia palveluita, joihin yhä useampi asiakas voi tarttua”, teroittaa Avaavan Tamminen.
Mistä lähteä liikkeelle?
Kysymykset ovat hyviä lähtökohtia ja aitoja askeleita. Omia verkkopalveluita voi tarkastella kysymällä, ovatko tuotteet ja palvelut saavutettavia kaikilla, miten saavutettavuus huomioidaan sisällöissä, verkkokauppojen rakenteissa ja teknologiassa, ja kuka lopulta vastaa omassa organisaatiossa saavutettavuudesta.
Saavutettavuutta voi lähestyä neljän pointsin avulla:
- ASENNE. Kaikkia alkaa halusta ymmärtää. Koeta lähestyä saavutettavuutta inhimillisenä haasteena, ei tekniseä ongelmana.
- TIETOISUUS. Ota saavutettavuus tietoisesti osaksi arkea ja normaalia arkea, älä erillisenä projektina.
- KOKONAISUUDEN HAHMOTTAMINEN. Saavutettavuus on kaikkialla, ei vain verkkosivuilla. Saavutettavuus on osa asiakaskokemusta markkinoinnista toimituksiin ja lopulta tuotteiden ja palveluiden käyttämiseen asti.
- KÄYTTÄJIEN KUUNTELEMINEN. Paras ymmärräys syntyy vuorovaikutuksessa niiden ihmisten kanssa, joille palvelua rakennetaan. Ota käyttäjät mukaan jo suunnitteluvaihessa!
Avaava auttaa lähtemään liikkeelle. Helpointa on varata tapaaminen asinatuntijalta ja suorittaa nopea saavutettavuustarkistus omalle palvelulle. Ota yhteyttä: myynti@avaava.fi
EFEKTI 2025 – seminaari, jossa opittiin yhdessä
Efekti tarjosi monien puheenvuorojen lisäksi vuorovaiktusta, hyviä kohtaamisia ja innostunutta somepöhinää vielä päiviä tilaisuuden jälkeen. Mikä hauskinta ja tärkeintä, tapahtumassa ei tarvinut esittää täydellistä ja osaavinta. Yhteisenä tavoitteena oli jakaa kokemuksia, löytää uusia näkökulmia ja oppia toinen toisiltamme.
Tapahtumassa oli kaiken lisäksi huikea avustajien joukko, joille erityiskiitos. Mukana avustamassa olivat viittomakielen tulkit ja Erityisoppilaitos Ammattiopisto LIVE TELMA -opiskelijat harjoittelemessa narikkapalveluita. Lisäksi saimme upean määrän palautteita ja jaettuja kokemuksia, jotka toimivat osanana kehitystyötämme.
“Jotenkin tuntuu, että Efekti 2025:sta tuli enemmän kuin seminaari, sellainen yhteinen ponnistus paremman arjen puolesta. Tästä käytiin keskusteluja Hartwallin afterworkseillä myös seminaarin jälkeen”, pohtii Avaavan Terhi Tamminen.
“Eikä pidä unohtaa sitä liiketoimintaulottuvuuttakaan, koska saavutettavuus on hyvien tekojen ohella hyvää bisnestä”, hän summaa.
*
EFEKTI 2025 olivat Avaavan kanssa tekemässä: The Activist Agency, Kaupan liitto, Erikoiskaupan liitto ETU ry, Qvik, Digital Commerce Finland, Hartwall, Kotipizza, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Live-säätiö, Vamlas ja Näkövammaisten liitto.
Lataa tietoa esteettömyysdirektiivistä täältä:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/882
*
Pääkuva: Lassi A. Liikkanen, Qvik.