Esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset laajenivat yksityiselle sektorille kesällä 2025. Vaatimus kertoo, mitä pitää saavuttaa. Vaatimusten täyttämisen helpottamiseksi on olemassa eurooppalaisia standardeja, jotka auttavat siinä, miten se tehdään käytännössä. Niitä ei ole tehty byrokratian vuoksi, vaan niiden avulla vaatimusten täyttymistä voi paremmin suunnitella, määrittää, kilpailuttaa ja mitata.
Juuri nyt esteettömyys- ja saavutettavuus standardityö on vahvasti liikkeessä ja työstön alla. EN 301 549 eli ICT-tuotteiden ja -palvelujen saavutettavuusstandardi päivittyi juuri syyskuun alussa, rakennetun ympäristön standardi uudistuu parhaillaan, ja hätäviestinnästä, tukipalveluista ja ei-digitaalisesta tuotetiedosta valmistuu kokonaan uusia standardeja. Kokosin tähän, mitä standardit ovat ja mitä niistä kannattaa käytännössä päätellä. Standardit helpottavat ammattilaisten esteettömyys- ja saavutettavuustyön käytännön toteutusta – ei määräysten, vaan ihmisten vuoksi.
Kuusi standardia, yksi ohjelma
Esteettömyysdirektiiviin kytkeytyvän standardointiohjelman ytimessä on kuusi standardia: kolme uudistettavaa ja kolme kokonaan uutta standardia, jotka tukevat esteettömyysdirektiivin velvoitteiden täyttämistä. Näitä ovat:
- EN 301 549 – ICT-saavutettavuus. Uusi versio julkaistu syyskuussa 2026.
- EN 17161 – Design for All. Määrittää suunnitteluprosessin, jolla esteettömyys sisällytetään tuote- ja palvelukehitykseen jo alussa. Uudistus kesken.
- EN 17210 – rakennetun ympäristön esteettömyys ja käytettävyys. Uudistuksen toinen vaihe käynnistyi helmikuussa 2026, julkaisu on suunniteltu syksylle 2027.
- Ei-digitaalinen tuotetieto – uusi standardi tuotetiedosta, jota ei välitetä digitaalisesti.
- Tukipalvelut – uusi standardi asiakaspalvelun, palvelukeskusten, teknisen tuen, välityspalvelujen ja koulutuksen saavutettavuudesta.
- EN 303 919 – hätäviestinnän saavutettavuus ja yhteen toimivuus, 112-palvelut ja hätäkeskusten vastaanottokyky mukaan lukien. Uusista standardeista pisimmällä.
Kun CEN, CENELEC tai ETSI julkaisee EN-standardin, syntyy valmis ja testattava tekninen asiakirja – mutta ei vielä direktiivin harmonisoitua standardia. Vaatimustenmukaisuusolettama syntyy vasta, kun Euroopan komissio julkaisee standardin viitetiedot EU:n virallisessa lehdessä. Vasta silloin standardin noudattaminen tarkoittaa oletusta siitä, että direktiivin vaatimukset täyttyvät niiltä osin kuin standardi ne kattaa.
Käytännön seuraus on kaksisuuntainen. Uusin julkaistu standardi ei automaattisesti ole se, jota vasten palvelua arvioidaan. Mutta kesken oleva standardityö ei myöskään vapauta mistään: direktiivin vaatimukset ovat voimassa riippumatta siitä, missä vaiheessa standardit ovat. Siksi on hyvä käyttää keskeneräisiäkin standardeja apuna vaatimusten täyttämisessä.
EN 301 549 päivittyi – WCAG 2.2 tuli mukaan
EN 301 549 on ICT-tuotteiden ja -palvelujen saavutettavuusstandardi, jossa otetaan kantaa seuraaviin asioihin: verkkosivut, sovellukset, dokumentit, päätelaitteet, itsepalvelujärjestelmät ja viestintäpalvelut. Uusi versio V4.1.1 julkaistiin 2.9.2026, ja se on ensimmäinen versio, joka on rakennettu nimenomaan esteettömyysdirektiivin näkökulmasta. Kolme muutosta kannattaa tunnistaa:
- WCAG 2.2 korvaa WCAG 2.1:n. Mukaan tulee kuusi uutta A ja AA tason kriteeriä ja lisäksi myös kolme AAA-tason kriteeriä: johdonmukainen apu, saman tiedon uudelleen syöttämisen välttäminen, kohdistus ei peity, vaihtoehto raahausliikkeille, kosketuskohteen vähimmäiskoko 24 × 24 pikseliä ja saavutettava tunnistautuminen. Vanhentunut jäsentämiskriteeri poistuu.
- Reaaliaikainen viestintä laajenee. Reaaliaikainen teksti, yhteen toimivuus, monenväliset puhelut, hätäviestintä ja total conversation eli puheen, videon ja tekstin samanaikainen käyttö.
- Käyttäjän omat asetukset. Vaatimus kunnioittaa käyttäjän omia saavutettavuusasetuksia täsmentyy.
Uudet kriteerit osuvat suurelta osin designsysteemiin ja komponentteihin: kosketusalueiden koko, kohdistuksen peittyminen, raahaamisen vaihtoehdot, tunnistautumisen logiikka. Reaaliaikaisen viestinnän muutokset ovat teknisesti raskaimpia, joten niiden vaikutus kannattaa selvittää ajoissa.
Fyysinen ja digitaalinen sulautuu toisiinsa
Standardikokonaisuuden yksi näkökulma on se, että raja digitaalisen saavutettavuuden ja fyysisen esteettömyyden välillä sekoittuu. Standardeissa näkyy ajatus loppukäyttäjän toiminnallisuudesta sekä fyysisessä ja digitaalisessa ympäristöissä ja toteutusta pitää ajatella kokonaisvaltaisesti. Ajatellaan itsepalvelupäätettä asemalla. Laitteen käyttöliittymä kuuluu EN 301 549:n piiriin. Sen sijoittelu, ulottuvuus, valaistus ja opastus kuuluvat EN 17210:n piiriin. Hätätilanteen viestintä kuuluu EN 303 919:n piiriin. Ja vastaavasti EN 17161 piiriin kuuluu koko kehitysprosessi, jossa nämä pitäisi ottaa huomioon jo ennen ensimmäistä piirustusta.
Matkustajalle tämä on yksi tapahtuma: pääsin lähelle automaattia, ulotuin näppäimistöön, kuulin ohjeet ja pystyin ostamaan lipun tai maksamaan. Me Avaavassa näemme saman asian päivittäin kaikessa kehityksessämme: järjestelmä toimii vain, kun sama tieto välittyy usealla tavalla ja toimii sekä fyysisesti että digitaalisesti esteettömästi kaikille. Standardit kuvaavat ja auttavat luomaan kokonaisuutta samalla tavalla kuin käyttäjä sen kokee ja tarvitsee.
Mitä nyt kannattaa tehdä?
- Selvitä, mitkä standardit koskevat teitä. Verkkokaupalle, asiakaspalvelulle ja toimitiloille ne ovat eri standardeja.
- Tee puuteanalyysi WCAG 2.2:n A- ja AA-tasoa vasten. Kuusi uutta kriteeriä tuottavat tyypillisesti uusia havaintoja myös sivustolla, joka läpäisi WCAG 2.1:n.
- Korjaa löydökset designsysteemiin, älä yksittäisille sivuille. Se on halvempi tapa ja kestää seuraavan version yli.
- Jos kehitätte viestintäpalveluja tai -laitteita, arvioikaa reaaliaikaisen viestinnän vaatimukset erikseen ja ajoissa.
- Jos rakennatte tai peruskorjaatte, seuratkaa myös EN 17210:n uudistusta.
Mitä haluan sanoa lopuksi….
Standardit on hyviä työkaluja, joita esteettömyys- ja saavutettavuustyölle tällä hetkellä on tarjolla. Mutta lopullinen arvio ei synny standardista vaan siitä, pystyikö ihminen käyttämään sujuvasti palvelua niin fyysisissä kuin digitaalisissakin ympäristöissä eli tekemään ostoksensa, lukemaan kirjan, nousemaan junaan tai soittamaan hätäpuhelun itsenäisesti ja yhdenvertaisesti.
Siirtymävaihe on käsillä juuri nyt: uusi tekninen taso on julkaistu ja osa standardeista valmistuu vasta tulevaisuudessa. Nyt ei kannata odottaa, vaan nyt on juuri oikea hetki tehdä työtä ja kerralla kunnolla – ei vähimmäisvaatimusten perässä juosten.
Avaava on toiminut Euroopan komission AccessibleEU-hankkeen Suomen edustajana vuodesta 2023, ja seuraamme standardityötä tiiviisti. Jos haluat keskustella siitä, mitä nämä muutokset tarkoittavat juuri teidän tuotteillenne tai palveluillenne, ota rohkeasti yhteyttä.
Teksti: Terhi Tamminen, KTM, founder | toimitusjohtaja, Avaava | AccessibleEU-hankkeen Suomen edustaja
Lähteet
- ETSI: EN 301 549 V4.1.1 (2026-09), Harmonised European Standard – kansalliset määräajat
- AccessibleEU: The European accessibility standard EN 301 549 has been updated (7.9.2026)
- Deque: EN 301 549 v4.1.1 is final – what changed and what you should do
- Davis Wright Tremaine: New Technical Standard for European Accessibility Act Compliance Released (9/2026)
- Level Access: EN 301 549 compliance – versions and legal status
- Legalithm: EN 301 549 does not make you EAA compliant – harmonisoidun standardin viittaustilanne
- Fieldfisher: Harmonised Standards under the European Accessibility Act – M/587:n sisältö ja määräajat
- CEN-CENELEC: Accessibility of the built environment – Phase 2 of the revision of EN 17210:2021 (26.2.2026)
- CEN-CENELEC: Design for All – mandaatit M/473 ja M/587
- Euroopan komissio: Rolling Plan for ICT Standardisation – Accessibility of ICT products and services
- prEN 303 919 V1.0.0 (2026-02) – lausuntokierroksen tiedot
- Traficom: Traficom valvoo jatkossa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta (8.11.2024)
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Saavutettavuusvalvonnan työ jatkuu Traficomissa