Kuusi standardia auttaa täyttämään esteettömyystavoitteet

Esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset laajenivat yksityiselle sektorille kesällä 2025, kun esteettömyysdirektiivin velvoitteet astuivat voimaan. Esteettömyysdirektiivi kertoo, mitä velvoitteiden piiriin kuuluvien pitää saavuttaa. Standardit kertovat, mitä se tarkoittaa käytännössä. Niiden avulla voidaan täyttää direktiivin vaatimukset ja toisaalta standardeja noudattamalla palvelujen saavutettavuuden ja esteettömyyden kehittämistä voidaan suunnitella, määrittää, kilpailuttaa ja mitata.

Monelle EN 301 549 eli ICT-tuotteiden ja -palvelujen saavutettavuusstandardi on jo entuudestaan tuttu, ja siitä julkaistiin uusi versio syyskuussa 2026. Tämä standardi itsessään tukee nimenomaisesti esteettömyysdirektiivin velvoitteiden täyttämistä. Mutta ei siinä kaikki. Se on yksi kuudesta standardista, jotka yhdessä tukevat esteettömyystavoitteiden täyttämistä entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin koko palveluketjussa. Näistä kuudesta kolme on olemassa olevien standardien uudistuksia ja kolme kokonaan uusia. Rakennetun ympäristön ja Design for All -standardit uudistuvat parhaillaan, ja hätäviestinnästä, tukipalveluista sekä ei-digitaalisessa muodossa esitetystä tiedosta valmistuu kokonaan uudet standardit. Yhtäkään kuudesta ei ole vielä viitattu esteettömyysdirektiivin harmonisoituna standardina, mutta suunta on jo selvä.

Kokosin tähän, mitä nämä kuusi standardia ovat ja mitä niistä kannattaa käytännössä päätellä. Parhaimmillaan standardit tekevät esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämisestä helpommin suunniteltavaa, toteutettavaa ja arvioitavaa – ja tuottavat lopulta parempaa arkea kaikille.

Kuusi standardia, yksi ohjelma

Esteettömyysdirektiiviin kytkeytyvän standardointiohjelman ytimessä on kaiken kaikkiaan kuusi työn alla olevaa standardia. Euroopan komissio pyysi ne CENiltä, CENELECiltä ja ETSI:ltä mandaatilla M/587 syyskuussa 2022. Kolme niistä on olemassa olevien standardien uudistuksia ja kolme kokonaan uusia.

ETSI, CEN ja CENELEC ovat eurooppalaisia standardointiorganisaatioita, jotka laativat yhteisiä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita eri aloille. ETSI keskittyy tieto- ja viestintätekniikkaan, CEN muun muassa rakennettuun ympäristöön ja palveluihin sekä CENELEC sähkötekniikkaan. Ne kehittävät myös yhdessä esteettömyys- ja saavutettavuusstandardeja, jotka auttavat organisaatioita täyttämään EU-lainsäädännön vaatimukset käytännössä.

Standardit ovat:

EN 301 549 – ICT-tuotteet ja -palvelut. Uudistus. Kattaa verkkosivut, sovellukset, dokumentit, päätelaitteet, itsepalvelujärjestelmät ja viestintäpalvelut, ja arvioi niitä toiminnallisen suorituskyvyn kautta: käyttö ilman näköä, kuuloa tai puhetta sekä rajallisella liikkumis- tai hahmotuskyvyllä. Versio V4.1.1 julkaistiin syyskuussa 2026 – siitä tarkemmin seuraavassa luvussa.
EN 303 919 – hätäviestintä. Uusi standardi, jonka valmistelu on uusista standardeista pisimmällä. Kattaa hätäpuhelun koko ketjun: päätelaitteet, viestintäpalvelut, hätäkeskukset (PSAP) ja avustavat palvelut eli välitys-, tulkkaus- ja asiantuntijapalvelut. Puhe, video ja reaaliaikainen teksti on ohjattava oikeaan hätäkeskukseen, ja välityspalvelut on kytkettävä mukaan tarvittaessa. Standardi pohjautuu ETSI TS 103 919 -määrittelyyn, ja yleiset käyttöliittymävaatimukset pysyvät EN 301 549:ssä. Valmistelijana ETSI TC EMTEL. Hyväksyttiin yhdistetyllä lausuntokierroksella ja äänestyksellä helmi–toukokuussa 2026; versio V1.1.1 odottaa julkaisua.
EN 17210 – rakennettu ympäristö. Uudistus. Standardi koskee rakennettua ympäristöä siellä, missä direktiivin alaista palvelua tarjotaan – liikenteessä, pankissa, kaupassa – ja vastuu on palveluntarjoajalla; tältä osin se kattaa direktiivin liitteen III. Lausuntokierros on päättynyt ja laaja kommenttien käsittely on käynnissä; valmistumisen tavoite syksy 2027.
EN 17161 – Design for All. Uudistus. Johtamisstandardi mille tahansa organisaatiolle koosta ja toimialasta riippumatta: käyttäjät mukaan alusta asti, koko elinkaari haltuun ja toimittajien ohjaus osaksi prosessia. Yhteensopiva ISO 9001:n kanssa. Uutta on liite E palvelujen esteettömyysvaatimuksista, ja vaatimukset on sovitettu yhteen organisaatioiden olemassa olevien johtamisprosessien kanssa. Lausuntokierros meni läpi 97 prosentin kannatuksella; valmistumisen tavoite huhtikuu 2027.
EN 18339 – ei-digitaalinen tieto. Uusi standardi. Koskee näkö-, kuulo- ja tuntoaistilla välitettävää tietoa, joka ei ole ruudulla: kyltit, käyttöohjeet, pakkaukset, painetut asiakirjat, opasteet ja kuulutukset sekä se, miten palvelu toimii – myös liikenteessä ja kuluttajapankkipalveluissa. Periaate on yksinkertainen: mitä annetaan yhdelle aistille, annetaan myös toiselle. Mukana on arvoja, kuten kirjainkorkeus, kontrasti, puheen ymmärrettävyys ja pistekirjoitus. Kommenttien käsittely on käynnissä; tavoite lokakuu 2027.
EN 18340 – tukipalvelut. Uusi standardi. Koskee neuvontaa, puhelinpalvelukeskuksia, teknistä tukea ja koulutusta riippumatta siitä, tuotetaanko ne digitaalisesti vai kasvokkain, itse vai ostettuna. Yhteyden saaminen ihmiseen pitää olla aina mahdollista, kanavia pitää olla useita – puhe, reaaliaikainen teksti, video ja viittomakieli – ja henkilöstön pitää olla koulutettua. Kokonaan uutta on normatiivinen liite A automatisoiduista tukijärjestelmistä: chatbotin tai tekoälyn käytöstä on kerrottava, järjestelmä on testattava käyttäjillä ja sen datan laatu sekä vaikutukset on arvioitava. Kommentit ovat käsittelyssä; tavoite niin ikään syksy 2027.

EN 301 549 päivittyi – WCAG 2.2 tuli mukaan

Uusin päivitys koski EN 301 549 -standardia. ETSI:n julkaisema versio V4.1.1 on ensimmäinen, joka on rakennettu nimenomaan esteettömyysdirektiivin näkökulmasta ja tukee sen velvoitteiden täyttämistä. Siinä on liite, jossa standardin vaatimukset yhdistetään suoraan direktiivin vaatimuksiin, mikä helpottaa sen osoittamista, miten vaatimukset täyttyvät.

Kolme muutosta kannattaa tunnistaa:

WCAG 2.2 korvaa WCAG 2.1:n. WCAG 2.2 tuo yhdeksän uutta onnistumiskriteeriä. Kuusi niistä on A- ja AA-tasolla, ja juuri ne sitovat EN 301 549:ää: johdonmukainen apu, saman tiedon uudelleen syöttämisen välttäminen, kohdistus ei peity, vaihtoehto raahausliikkeille, kosketuskohteen vähimmäiskoko 24 × 24 pikseliä ja saavutettava tunnistautuminen. Loput kolme ovat AAA-tasolla eivätkä kuulu standardin vaatimuksiin. Vanhentunut jäsentämiskriteeri poistuu.
Reaaliaikainen viestintä laajenee. Reaaliaikainen teksti, yhteentoimivuus, monenväliset puhelut, hätäviestintä ja total conversation eli puheen, videon ja tekstin samanaikainen käyttö.
Käyttäjän omat asetukset. Vaatimus kunnioittaa käyttäjän omia saavutettavuusasetuksia täsmentyy.

Uudet kriteerit osuvat suurelta osin designsysteemiin ja komponentteihin. Reaaliaikaisen viestinnän muutokset ovat teknisesti raskaimpia, joten niiden vaikutus kannattaa selvittää ajoissa.

Sovellettavana viitestandardina säilyy kuitenkin edelleen EN 301 549 v3.2.1 vuodelta 2021 ja sen pohjana WCAG 2.1:n AA-taso. Euroopan komissio ei ole vielä julkaissut viittausta versioon V4.1.1, ja vasta se ratkaisee. Kun viittaus julkaistaan, V4.1.1:n noudattaminen antaa vaatimustenmukaisuusolettaman sekä esteettömyysdirektiivin (European Accessibility Act, EAA) että verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivin (Web Accessibility Directive, WAD) osalta.

Vaikka V4.1.1 ei siis vielä ole se standardi, jota vasten vaatimustenmukaisuus osoitetaan, sen julkaiseminen vahvistaa, että WCAG 2.2 on saavutettavuusvaatimusten tuleva lähtötaso Euroopassa – ja antaa organisaatioille selkeän tavoitteen, johon valmistautua.

Vaatimukset ovat voimassa, vaikka standardit ovat kesken

Kun CEN, CENELEC tai ETSI julkaisee EN-standardin, syntyy valmis ja testattava tekninen asiakirja – mutta ei vielä direktiivin harmonisoitua standardia. Vaatimustenmukaisuusolettama syntyy vasta, kun Euroopan komissio julkaisee standardin viitetiedot EU:n virallisessa lehdessä. Vasta silloin standardin noudattaminen tarkoittaa oletusta siitä, että direktiivin vaatimukset täyttyvät niiltä osin kuin standardin liite ZA ne kattaa.

Tällä hetkellä yhtäkään näistä kuudesta standardista ei ole viitattu virallisessa lehdessä esteettömyysdirektiivin harmonisoituna standardina. Käytännössä markkinavalvonta tehdään siis suoraan direktiivin liitettä I vasten. Myös edellä mainitut tavoiteajat ovat suuntaa-antavia eivätkä sitovia.

Käytännön seuraus on kaksisuuntainen. Uusin julkaistu standardi ei automaattisesti ole se, jota vasten palvelua arvioidaan. Mutta kesken oleva standardityö ei myöskään vapauta mistään: direktiivin vaatimukset ovat voimassa riippumatta siitä, missä vaiheessa standardit ovat. Siksi on hyvä käyttää keskeneräisiäkin standardeja apuna vaatimusten täyttämisessä.

Fyysinen ja digitaalinen sulautuu toisiinsa

Standardikokonaisuuden yksi näkökulma on se, että raja digitaalisen palvelun ja fyysisen ympäristön välillä sekoittuu. Standardit tukevat loppukäyttäjän esteetöntä toimimista sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä. Siksi kaikkea mitä suunnitellaan ja toteutetaan pitää ajatella kokonaisvaltaisesti käyttäjän kannalta. Ajatellaan itsepalvelupäätettä asemalla ja verrataan sitä, mihin standardiin se liittyy: Laitteen käyttöliittymä kuuluu EN 301 549:n piiriin. Sen sijoittelu, ulottuvuus, valaistus ja opastus kuuluvat EN 17210:n piiriin – ja siltä osin kuin asemalla tarjotaan direktiivin alaista palvelua, vastuu on palveluntarjoajalla. Automaatin kyltit ja painetut ohjeet kuuluvat EN 18339:n piiriin, lipunmyynnin neuvonta ja tuki EN 18340:n piiriin ja hätätilanteen viestintä EN 303 919:n piiriin. Ja EN 17161 kattaa koko kehitysprosessin, jossa nämä pitäisi ottaa huomioon jo ennen ensimmäistäkään suunnitelmaa.

Matkustajalle tämä on yksi tapahtuma: pääsin lähelle automaattia, ulotuin näppäimistöön, kuulin ohjeet ja pystyin ostamaan lipun tai maksamaan esteittä. Järjestelmä toimii vain, kun sama tieto välittyy usealla tavalla ja toimii sekä fyysisesti että digitaalisesti esteettömästi kaikille. Standardit kuvaavat ja auttavat luomaan kokonaisuutta samalla tavalla kuin käyttäjä sen kokee ja tarvitsee.

Mitä organisaatioiden kannattaa tehdä nyt?

Organisaatioiden kannattaa aloittaa valmistautuminen esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

Selvittää, mitkä kuudesta standardista koskevat teitä: verkkokaupalle, asiakaspalvelulle ja toimitiloille ne ovat eri standardeja.
Arvioida verkkosivustojen, verkkokaupan ja digitaalisten asiakirjojen saavutettavuutta WCAG 2.2 -ohjeistuksen mukaisesti. Uudet kriteerit tuottavat tyypillisesti havaintoja myös sivustolla, joka läpäisi WCAG 2.1:n.
Korjata löydökset designsysteemiin eikä yksittäisille sivuille. Se on halvempi tapa ja kestää seuraavan version yli.
Päivittää saavutettavuuden testausprosessit ja auditointien tarkistuslistat vastaamaan WCAG 2.2:ta.
Tarkistaa hankintaprosessit ja toimittajille asetetut saavutettavuusvaatimukset. Kirjata sopimuksiin, mitä standardin versiota vaaditaan ja mistä alkaen.
Varmistaa, että PDF-tiedostot, Office-asiakirjat ja muu digitaalinen sisältö täyttävät uudet saavutettavuusvaatimukset.
Arvioida reaaliaikaisen viestinnän vaatimukset erikseen ja ajoissa, jos kehitätte viestintäpalveluja tai -laitteita.
Katsoa EN 18340:n liite A, jos asiakaspalvelussanne on chatbotti tai muu tekoälypohjainen tuki.
Seurata myös EN 17210:n uudistusta rakennetun ympäristön osalta

Mitä haluan sanoa lopuksi….

Laindääsäntö asettaa minimitason tavoitteille. Standardit ovat hyviä työkaluja esteettömyys- ja saavutettavuustyön kehittämiseen ja hyvä, että niitä on saatavilla. Lopullinen arvio syntyy kuitenkin siitä, pystyikö ihminen käyttämään sujuvasti ja katkeamattomasti palvelua niin fyysisissä kuin digitaalisissakin ympäristöissä eli tekemään ostoksensa, lukemaan kirjan, nousemaan junaan tai soittamaan hätäpuhelun esteettömästi, itsenäisesti ja yhdenvertaisesti.

Standardeihin liittyvä siirtymävaihe on käsillä juuri nyt: uusi tekninen taso on julkaistu ja osa standardeista valmistuu vasta tulevaisuudessa. Nyt ei kannata odottaa, vaan nyt on juuri oikea hetki tutustua standardeihin, tehdä kehitystyötä niiden mukaisesti ja kerralla kuntoon – ei määräysten ja vähimmäisvaatimusten vuoksi – vaan ihmisten ja paremman ja yhdenvertaisemman asiakaskokemuksen vuoksi!

Avaava on toiminut Euroopan komission AccessibleEU-hankkeen Suomen edustajana vuodesta 2023, ja seuraamme standardityötä tiiviisti. Jos haluat keskustella siitä, mitä nämä muutokset tarkoittavat juuri teidän tuotteillenne tai palveluillenne, ota rohkeasti yhteyttä.

Teksti: Aineisto perustuu Terhi Tammisen tulkintaan standardeista, eikä edusta mitään virallista tahoa, valvovaa organisaatiota ja lainsäädäntöorganisaatiota. KTM, founder | toimitusjohtaja, Avaava | AccessibleEU-hankkeen Suomen edustaja

Lähteet

Blogiarkisto

Avainsanat

esteettömyys | esteettömyysdirektiivi | saavutettavuus | verkkokauppa

Hae blogiarkistosta

Muut blogiartikkelit

← Kun millimetrit ratkaisevat – esteettömyys pitää varmistaa myös työmaalla