Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut 7. kesäkuuta 2021 selvityksen liikkumispalvelujen esteettömyystietojen parantamisesta. Selvityksen laati Avaava yhteistyössä Linea Konsultit Oy:n kanssa. Esteettömyystiedolla tarkoitetaan tietoa esimerkiksi siitä, miten liikenteen infrastruktuuri ja liikennepalvelu sopivat eri tavoin toimimis- ja liikkumisesteisille henkilöille. Esteettömyystiedot voivat olla muun muassa tietoa liikenneterminaalien hisseistä ja junavaunun tai linja-auton matalalattiaisuudesta tai liikenteen solmukohdan reitin esteettömyydestä. Yhtäällä se tarkoittaa kaikkea tietoa, mitä henkilö matkan aikana tarvitsee ja vaikkapa poikkeustilannetta, jossa esteettömälle reitille tulee käyttöeste ja tämä tieto pitää saada käyttäjälle reaaliajassa. Selvitys käynnistettiin syksyllä 2020 osana Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi -toimenpideohjelmaa 2017–2021.
Esteettömyystietojen kehittämistyössä on kyse laajasta ja kiinteästi muun digitaalisen matkatiedon kuten aikataulu- ja reittitiedon kehittämiseen liittyvästä kokonaisuudesta. Digitaaliseen matkatietoon liittyvät käytännöt, sopimukset, standardit ja teknologia ovat nopeasti kehittyvässä digitaalisessa infrastruktuurissa vielä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla hajallaan ja kaikkinensa keskeneräinen kokonaisuus. Vastaavasti matkoja tai solmukohtia koskevaa esteettömyystietoa ei nykyisin ole kattavasti olemassa yhdenmukaisessa muodossa siten, että se olisi konemuotoisena hyödynnettävissä matkustajia palvelevissa sovelluksissa. Jotta esteettömyystiedoista osana matkatiedon infrastruktuuria tulisi mahdollisimman toimiva, tulee itse matkaketjuja tukeva matkatieto saada ensin toiminaan.
Esteettömyyttä koskevien matkatietojen osalta on määrittelemättä lähes kaikki. Pitää määritellä muun muassa mitä (muuta kuin pyörätuolin käyttäjän kulkumahdollisuutta) olennaisilla esteettömyystiedoilla tarkoitetaan? Mitkä ja minkä sisältöiset esteettömyystiedot ovat käyttökelpoisia ja hyödyllisiä loppukäyttäjien kannalta? Miten esteettömyystiedot konkreettisesti määritellään, mikä on niiden sisältö, mitta-asteikko ja esitysmuoto? Missä tietoformaatissa tiedot esitetään ja mitä tietosisältöä formaatit mahdollistavat? Missä ja kenen toimesta nämä esteettömyystietojen avoimen käytön edellyttämät standardit määritellään? Selvitettävät osa-alueet voidaan jakaa täten kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat esteettömyystietojen määrittely, tuottaminen ja tekninen toteutus.
Suomessa tavoitellaan digitaalisen matkatiedon infrastruktuuria, joka mahdollistaa uudenlaisia matkaketjuja ja palveluita sekä palveluiden tehostamisen. Visiossa pohjaudutaan EU:n linjauksiin ja strategioihin, joiden tavoitteena on yhtenäiset eurooppalaiset ratkaisut. Parhaimmillaan toimiva digitaalinen matkatieto avaa uudenlaisia mahdollisuuksia luoda saumattomia matkaketjuja esimerkiksi maasta toiseen sekä uudenlaisten palvelujen kehittämiseen. Samaa visionääristä päättäväisyyttä tarvitaan esteettömyystiedon suhteen. Esteettömyysasiat tulee istuttaa heti alusta lähtien osaksi – nyt vielä käynnistysvaiheessa olevaa – liikenteen matkatietoekosysteemin kehitystyötä. Toimijoiden pitää selkeiden määrittelyjen avulla tietää, mitä ja missä muodossa esteettömyystietoja pitää tuottaa ja välittää, ja miten niitä hyödynnetään käyttäjäpalveluissa.
On haasteellista, että tieto liikkumispalvelujen ja infrastruktuurin esteettömyydestä on hajallaan, ja että eri hallinnon alojen vastuualueet ovat nekin niin ikään murroksessa. Auki on sekin, kenen vastuulla kokonaisuutta kuvaavan esteettömyystietojen tuottaminen ja siitä syntyvät kustannukset ovat matkaketjujen saumakohdissa ja monitoimijaympäristöissä. Sellaisia ovat esimerkiksi rautatieasemat ja asemaympäristöt, joissa vastuut ja omistukset hajautuvat useille tahoille.
Vaikka matkatietoon liittyvä iso kuva sekä hallinnon alojen toimintavastuut ovat sekä kehitysvaiheessa että murroksessa, pystytään esteettömyystietoon liittyviä toimenpiteitä jo lähteä tekemään osana dataohjautuvaa matkatietoa. Olennaista on huolehtia siitä, että esteettömyystoimenpiteitä ei kehitetä irrallisena elementtinä omassa siilossaan, ja että esteettömyys on automaattisesti mukana kaikissa alan piirissä käytävissä keskusteluissa, kehitystyössä ja työryhmissä. Esteettömyystiedon mukana pysyminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden ja loppukäyttäjien kesken sekä tietoisuuden yhtäaikaista lisäämistä liikenteen matkatiedon omissa kehitysprojekteissa ja moninaisissa liikenteen palveluja tarjoavissa yrityksissä.
Ajantasainen tieto liikennepalveluiden ja -infrastruktuurin esteettömyydestä auttaa seuraamaan tilanteen kehittymistä ja suunnittelemaan kehittämistoimenpiteitä. Tähän tarkoitukseen tietoa on jo nykyisin koottu esimerkiksi rautatieasemien esteettömyydestä. Tällainen ”tekninen” ja usein hyvin yksityiskohtainenkin esteettömyystieto ei kuitenkaan sellaisenaan ole sisällöltään eikä kuvaustavaltaan käyttökelpoista matkatietodataa matkustajainformaation tarpeisiin.
Esteettömyystietoja ei ole järkevää eikä mahdollistakaan määritellä, tuottaa ja hyödyntää ilman kytkentää laajempaan matkatietomäärittelyyn. Ilman yhteistä määrittelyä eri toimijat eivät voi tuottaa yhteisesti esimerkiksi reittioppaissa käyttökelpoista matkatietodataa. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan laajaa kehittämistyötä, jossa tulee kiinnittää erityistä huomiota esteettömyystietojen määrittelyyn, puuttuvien tietojen tuottamiseen ja kokoamiseen sekä esteettömyystiedon kytkentään muuhun liikenteen data-arkkitehtuuriin. Oleellista on viedä esteettömyysnäkökulma läpileikkaavasti mukaan matkatietokokonaisuuden konkreettiseen kehittämiseen. Esteettömyystietojen määrittelyyn tarvitaan lisäksi yhteistyötä niin kansallisesti kuin Euroopan tasollakin.
Selvityksessä ehdotetaan, että liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin koordinoiman Liikenteen ekosysteemi – hankkeen ja matkatietoryhmän yhteyteen perustettaisiin esteettömyystietoihin keskittyvä työryhmä. Työryhmän tavoitteena olisi varmistaa käyttäjien moninaisten tarpeiden ja esteettömyyden erityispiirteiden huomioiminen olennaisissa matkatietojen suunnittelufoorumeissa oikea-aikaisesti niin, että keskustelu on jatkuvaa ja määrätietoista, ja elimellinen osa koko matkatietokehitystä. Vain tällä tavalla varmistetaan yhdenvertainen liikenne ja matkatieto kaikille – ja esteettömästi toimivat matkaketjupalvelut läpi Euroopan!
Terhi Tamminen, Marjo Kivi, Sakari Somerpalo, Petteri Alinikula