1. Startsida
  2.  » 
  3. Nyheter
  4.  » Vaalikoneiden saavutettavuus testissä

Vaalikoneiden saavutettavuus testissä

Jos yksi ystävä ehdottaa yhtä ja toinen toista ehdokasta äänestettäväksi kuntavaaleissa, voi olla hyvä turvautua vaalikoneeseen ehdokkaan valitsemiseksi. Usein suomalaisten äänestysaktiivisuus on valitettavan matala. Voisiko sitä hilata ylöspäin parantamalla vaalikoneita erilaisten käyttäjien kannalta?

Koska vaalikoneita käytetään harvoin, niiden tulisi toimia mahdollisimman pienellä vaivalla ja intuitiivisesti. Silloin ihminen, joka ei miellä itseään ICT-nörtiksi, löytäisi vaalikoneen helposti, jaksaisi täyttää sen loppuun asti ja vielä katsoa tulokset. Eli vähemmälläkin käyttökokemuksella tiedät nopeasti, mitä pitää tehdä.

Testasimme neljä vaalikonetta sokean henkilön käyttämällä ruudunlukijalla ja näkevän näppäimistökäyttäjän näkökulmasta. Molempiin käyttökokemuksiin vaikuttaa paljon se, miten sivut on koodattu. Kolmessa neljästä vaalikoneesta käyttö on helpompaa sokealle ruudunlukijan käyttäjälle kuin näkevälle näppäimistökäyttäjälle. Näkevän näppäimistökäyttäjän tilannetta helpottaisi, jos kohdistimen kehys olisi aina näkyvissä ja erottuisi selkeästi.

Kärsivällinen ja kokenut ruudunlukijan käyttäjä pystyy täyttämään kaikki neljä vaalikonetta nuolinäppäimien avulla, mutta tabulaattorilla liikuttaessa ruudunlukija lukee tietoja puutteellisesti kaikissa vaalikoneissa.

Mielestämme kuitenkin erityisen kriittistä on vaalikoneen löytämisen ja aloituksen helppous. Löysimme niistä paljon parannettavaa:

Askel 1: vaalikoneen googlaaminen. Oikean hakutuloksen löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Googlessa vanhat vaalikoneet kummittelevat tiellä, eivätkä linkit aina kerro selkeästi, mihin vaalikoneeseen ne johtavat.

Askel 2: Vaalikoneen löytäminen median sivulta. Sivun rakenteen tulisi olla niin selkeä, että vaalikone on helposti paikannettavissa. Sivulla ei mielellään saisi olla esim. uutisia tai mainoksia, ja vaalikoneosion tulisi olla riittävän suuri. Nämä eivät aina toteutuneet.

Askel 3: Kotikunnan valitseminen. Tämä oli ruudunlukijalla vaikeaa kaikissa vaalikoneissa. Lomakekenttien ja pudotusvalikoiden kohdalla oli ehkä ajateltu liian monimutkaisesti. Saavutettavuuden kannalta kuitenkin vähemmän on enemmän, eli pudotusvalikoiden olisi syytä olla oikeita pudotusvalikoita, tekstikenttien vain ja ainoastaan tekstikenttiä. Hakuun olisi hyvä lisätä erillinen hakupainike, jolloin sivu ei päivity itsestään. Iltalehden vaalikoneesta hakupainike löytyi, mutta se oli ruudunlukijalle nimetön.

Seuraavaksi arvioimme vaalikoneiden sopivuutta eri käyttäjille.

Yle

Kenelle sopii?

  • Ihmiselle, jolle politiikan ymmärtäminen tuntuu vaikealta. Mistä on kyse -painikkeen takaa löytyy lisätietoa kysymyksen aiheesta. Ottakaa muutkin mallia! Ruudunlukija myös lukee painikkeen nimen selkeästi eikä esim. pelkkä ”painike”.

Kenelle ei sovi?

  • Tuloksista kiinnostuneelle ruudunlukijan käyttäjälle. Kysymysosiossa reaaliaikainen tuloksen muutoksen seuranta ei toimi lainkaan ruudunlukijalla. Tulososiossa ehdokkaan vastaukset on ilmaistu vain visuaalisesti, eli näkövammainen käyttäjä ei saa tietää, mitä ehdokas on vastannut. Ei näin!
  • Heikon kielitaidon omaavalle ruudunlukijan käyttäjälle. Esimerkiksi ikääntyessään näkövammautunut ja vasta ruudunlukijan käyttöä opetteleva, kansakoulun käynyt ikäihminen luultavasti turhautuu, kun jokaisen kysymyksen jokaisen vaihtoehdon kohdalla ruudunlukija sanoo ”question (kysymyksen numero), option (vaihtoehdon numero)”. Ja vieläpä suomenkielisellä ääntämyksellä. Mitä ihmettä?

 Helsingin Sanomat

Kenelle sopii?

  • Näkevälle näppäimistökäyttäjälle eli esim. ihmiselle, jonka käsien motoriikka estää hiiren käytön. Näppäimistökohdistin näkyy hyvin. Ottakaa muutkin mallia!
  • Monille neurokirjoon kuuluville henkilöille tai pitkän työpäivän jälkeen zen-kokemusta kaipaaville. Ulkoasu on minimalistinen ja selkeä. Vähemmän on enemmän!

Kenelle ei sovi?

  • Poliittisista näkemyksistään hyvin epävarmalle ihmiselle. En osaa sanoa -vaihtoehto on valmiiksi valittu, joten käyttäjä saattaa helposti tyytyä siihen.
  • Bugeista ärsyyntyvälle. Tuloksissa toistuu sana ”kunta” kohdissa, joissa pitäisi lukea selkeästi jotakin muuta.
  • Tuloksista kiinnostuneelle ruudunlukijan käyttäjälle. Ruudunlukijalla ei pysty lukemaan ehdokkaan vastauksia. Ei näin! Ruudunlukija lukee arvonelikentän tekstit hassussa järjestyksessä. Nelikentän lisäksi asia voisi olla ilmaistu kahtena janana (vasemmisto–oikeisto, liberaali–konservatiivi), jotka voisi muuttaa prosenteiksi. Näin ruudunlukijakin osaisi tulkita kartan, ja myös näkevälle se hahmottuisi helpommin.

Iltalehti

Kenelle sopii?

  • Pääosin ruudunlukijan käyttäjälle. Tuloksissa ruudunlukija lukee sekä omat että ehdokkaan vastaukset. Tästä sopii muidenkin ottaa mallia. Ehdokkaan sopivuus teemoittain on hyvin luettavissa ruudunlukijalla. Kuitenkin kokonaislukemisjärjestyksessä on ongelmia tulossivulla.

Kenelle ei sovi?

  • Neurokirjoon kuuluvalle ihmiselle tai kiireiselle pienten lasten vanhemmalle. Keskellä vaalikonetta on häiritsevä mainos, joka toistuu useamman kerran. Lisäksi ruudunlukija lukee mainoksen alapuolella monta riviä koodia. Ei näin!
  • Ihmiselle, joka haluaa tietää enemmän ehdokkaista. Ehdokkaiden perusteluita ei valitettavasti pääse lainkaan lukemaan ruudunlukijalla tai pelkkää näppäimistöä käyttäen, joten pelkän nimen perusteella olisi päätettävä, ketä äänestää. Monelle tämä ei kuitenkaan riitä päätöksen tekemiseksi.

Sanomalehti Karjalainen

Kenelle sopii?

  • Ihmiselle, joka tietää, mitä puoluetta ei ainakaan halua äänestää. Puolueita voi rajata pois hakutuloksista. Rajauksen valintaruudut toimivat myös ruudunlukijalla. Tämä säästää käyttäjän aikaa!

Kenelle ei sovi?

  • Kiireiselle käyttäjälle. Vaalikoneen aloitussivulla on normaali sivun rakenne eli kaikki uutiset ja mainokset. Sen sijaan uutisia voisi linkittää kysymysten yhteyteen lisäämällä niihin esim. Mistä on kyse -painikkeen Ylen tavoin.
  • Hahmotusvaikeuksia omaavalle käyttäjälle. Näkevä käyttäjä näkee vain ääripäiden vastausvaihtoehdot tekstinä. Ruudunlukija lukee kaikki vaihtoehdot 1–5 tekstinä. Sokea käyttäjämme on siis tässä etulyöntiasemassa. Joskus näinkin päin.
  • Ihmiselle, jolla on epävarma hiiri- tai näppäimistökäsi. Näkevälle käyttäjälle ei osoiteta selkeästi, onko hän valinnut neljännen vai viidennen vaihtoehdon. Eli jos onkin vahingossa klikannut väärää kohtaa, se on sitten voi voi…
  • Tuloksista kiinnostuneelle ruudunlukijan käyttäjälle. Omat ja ehdokkaan vastaukset on tulososiossa ilmaistu väreillä. Postinumeroalueiden kartta on ruudunlukijalle täynnä vain nimeämättömiä elementtejä. Myös näkevälle kartta on epäselvä.

Katso Avaavan YouTube-tililtä, miten ennakkoäänestys sujui Avaavan agenteilta. Elina äänesti Helsingissä, Senni Joensuussa, Hanna Jyväskylässä ja Pertti Oulussa. Ota myös Avaavan tili seurantaan, jotta saat aina tuoreimmat näkökulmat saavutettavuuteen ja esteettömyyteen!

Senni Hirvonen ja Heini Ohenoja

Kirjoituksessa käytetyt kuvakaappaukset on otettu Ylen, Iltalehden, Helsingin Sanomien ja Karjalaisen vaalikoneista 9.6.2021. Ne havainnollistavat tekstissä kuvattuja ongelmia, eikä niillä oteta kantaa muuhun kuin saavutettavuuteen.

Blogg arkiv