Arkkitehdin suunnitelmat ja hankkeen alussa laadittu esteettömyysselvitys voivat olla esteettömyyden suhteen moitteettomat, mutta valmis rakennus silti esteellinen. Hiljattain suorittamamme esteettömyyskartoitus vastavalmistuneeseen rakennukseen osoitti, että alun perin asianmukaiset suunnitelmat voivat työmaavaiheessa muuttua niin, että lopputulos ei ole esteettömyysasetuksen vaatimusten mukainen.
Teimme hiljattain esteettömyyskartoituksen vasta valmistuneeseen rakennukseen. Suunnitelmissa kaikki oli kunnossa ja hankkeen esteettömyysselvityksessä esimerkiksi oli kirjattuna, että oviaukoissa tavoitellaan kynnyksettömyyttä, mutta paloturvallisuuden niin edellyttäessä, saavat kynnykset olla korkeudeltaan enintään 20 mm korkeat. Valmiissa rakennuksessa tilanne on kuitenkin toinen, sekä kulkureiteillä olevissa oviaukoissa että huonetiloihin johtavissa ovissa kynnykset ovat 25–30 millimetriä korkeita. Huoneisiin johtavissa oviaukoissa lähes poikkeuksetta vapaa kulkuaukko jää 780–790 millimetriin, kun asetus edellyttää vähintään 800 mm vapaata kulkuaukon leveyttä.
Kynnyksissä muutaman millimetrin tai oviaukoissa muutaman sentin ero voi kuulostaa vähäiseltä, mutta käyttäjälle se on merkittävä. Pyörätuolin ja rollaattorin pienet renkaat pysähtyvät korkeaan kynnykseen, samoin vaikkapa matkalaukun renkaat. Henkilö, joka tukeutuu liikkuessaan rollaattoriin, joutuu nostamaan rollaattoria päästäkseen kynnyksen yli ja heikosti jalkojaan nostavalle kynnys on kompastumisriski. Kapeassa oviaukossa taas kolhitaan käsiä ja pyörätuolin kelausvannetta, eikä suurempi sähköpyörätuoli välttämättä mahdu ovesta sisälle ollenkaan.
Oven paikka vaikuttaa kulkuaukon leveyteen
Kohteen suunnitelmissa oviaukot oli mitoitettu riittävän leveiksi, mutta kun huoneiden ovet on sijoitettu tilan nurkkaan niin, että ovet avautuvat vasten seinää, ei ovi pääse avautumaan riittävästi ja ovilehti jää osittain kaventamaan kulkuaukkoa. Suunnitteluvaiheessa tulisi oviaukon leveyden ohella kiinnittää huomiota myös oven todelliseen avautumiskulmaan, johon vaikuttavat muun muassa oven sijainti suhteessa sivuseinään, ovilehden paksuus ja ovikahvan malli.
Kynnykset nousivat työmaalla
Kynnysten korkeus puolestaan on muuttunut työmaavaiheessa. Vaikea on sanoa, millaiset tekijät ovat tähän johtaneet. Kyse voi olla tuotevalinnoista, lattiamateriaalien korkeuseroista tai muista yksityiskohdista, joiden merkitystä esteettömyydelle ei työmaalla tunnisteta. Myös aivan toisessa hankkeessa kohtasimme samanlaisen tilanteen, jossa rakennuksen valmistuttua havaittiin kynnysten olevan liian korkeita. Tällöin yhdeksi syyksi paljastui se, että työmaalla työmiehillä oli väärä käsitys, että kynnyksen korkeus saisi olla 25 mm.
Esteettömyys mukaan suunnittelupöydältä työmaalle
Esteettömyys ei siis toteudu pelkästään hyvällä suunnitelmalla, vaan sen toteutumista on varmistettava koko rakentamisen ajan. Esteettömyys kuuluu myös työmaakokousten ja työmaakierrosten tarkistuslistalle, jolloin korjaavat liikkeet ovat vielä helppoja. Ja voisiko koko työmaan henkilökunnalle järjestää ennen rakentamisen aloittamista koulutusluennon esteettömyydestä?
Autamme mielellämme.