Edellisessä kirjoituksessa Avaavan saavutettavuusasiantuntija Senni Hirvonen kertoi näkövammaistaidoista täyspainoista elämää mahdollistamassa. Siinä valotettiin näkövammaistaitoja erityisesti ICT-taitojen ja liikkumistaitojen näkökulmista. Tiedot perustuivat Sennin pro gradu -työn haastatteluihin. Tässä asiantuntija-artikkelissa jatketaan siitä, mihin edellinen blogiteksti jäi.
Tällä kertaa poimin pro gradu -tutkielmastani kiinnostavimpia tuloksia fyysisen, digitaalisen ja muun symbolisen ympäristön piirteistä, jotka edistivät tai haittasivat haastattelemieni näkövammaisten nuorten aikuisten mielestä näkövammaistaitojen oppimista ja käyttöä.
Inklusiivinen suunnittelu näkövammaistaitojen oppimisen ja käytön edistäjänä
Osa esiin tulleista edistävistä asioista oli omakohtaisesti koettuja ja osa toiveita tai kehitysehdotuksia. Laajoihin fyysisen ympäristön esteettömyystekijöihin kuuluivat turvallisuus itsenäisen toimimisen mahdollistajana, tilan riittävyys (esimerkiksi apuvälineille tai itsenäiselle ruuanlaitolle) sekä visuaalinen esteettömyys eli valaistus ja hyvät kontrastit. Itsenäistä elämää erityisesti kotona edistävänä tekijänä pidettiin fyysisiä painikkeita kodinkoneissa.
Näkövammaiselle ihanteellisen liikkumisympäristön keskeisiä piirteitä ovat aineiston perusteella selkeys ja turvallisuus. Julkisten sisätilojen osalta tutkimukseen osallistujat kertoivat positiivisia kokemuksia esimerkiksi puhuvista hisseistä ja erottuvista opasteista. Itsenäistä ulkona liikkumista puolestaan edistivät piha-alueiden selkeys sekä suojateiden esteettömyys ja turvallisuus. Myös julkisen liikenteen esteettömyydestä puhuttiin, vaikkakin yllättävän vähän. Tämä saattoi johtua siitä, että läheskään kaikki eivät käyttäneet julkista lähiliikennettä itsenäisesti. Helpoimmiksi kulkuvälineiksi koettiin juna ja metro, ja liikkumista joukkoliikenteessä auttoivat varsinkin pysäkkikuulutukset.
Näkövammaiselle ihanteellisen liikkumisympäristön keskeisiä piirteitä ovat selkeys ja turvallisuus.
Saavutettavuuden ja käytettävyyden merkitys korostui varsinkin opiskelun ja työelämän materiaaleissa ja ympäristöissä. Yleisesti saavutettavina tiedonvälityksen muotoina pidettiin pistekirjoitusta, audiota ja varauksin elektronista tekstimuotoista sisältöä.
Saavutettavuutta opinnoissa ja työelämässä paransi oleellisesti aistien huomiointi. Tämä tarkoitti korvaavia tehtäviä visuaalisten oppimistehtävien tilalle, hyviä värikontrasteja sekä runsasta sanallistamista oppimisvideoilla. Ääni- ja e-kirjojen helppokäyttöisyyttä puolestaan lisäsivät luvuittain navigoinnin mahdollisuus, sisällysluettelo sekä ihmislukija.
Kokosin aineistosta myös yleisiä verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin liittyviä tekijöitä. Mobiilisovelluksista mainittiin lähinnä pankin sovelluksen saavutettavuus, mutta mobiilisovellusten saavutettavuutta lisääviä piirteitä ei eritelty. Verkkosivustojen saavutettavuus tarkoitti osallistujille sivuston toimivuutta tietokoneen ja puhelimen ruudunlukijoilla ja näppäimistöllä sekä otsikoinnin ja navigaatiovalikon saavutettavuutta.
IT-apuvälineiden käytön oppimisessa oli koettu vaikeuksia, joita helpottamaan toivottiin käytettävämpiä näkövammaisten IT-tukimateriaaleja sekä parempaa käytettävyyden huomiointia erityisesti JAWS-ruudunlukijassa. Avoimeen lähdekoodiin perustuva ruudunlukuohjelma NVDA koettiin helpommaksi opetteluvaiheeseen esimerkiksi parempien oletusasetustensa takia. Tukimateriaalin käytettävyys tarkoittaisi aloittelijalle käytännössä suoran linkin tarjoamista materiaaliin sähköpostitse.
Materiaaleilta toivottiin monikanavaisuutta ja oppimista motivoivia esimerkkihenkilöitä. Materiaalin haluttiin olevan tiivis, mikä helpottaisi sen omaksumista kiireisessä elämäntilanteessa.
Inklusiivisen suunnittelun puutteet näkövammaistaitojen oppimisen ja käytön vaikeuttajina
Näkövammaistaitojen kannalta ongelmallisissa fyysisen ympäristön piirteissä korostuivat esteettömyyspuutteet. Esteellistä liikkumisympäristöä kuvattiin usein epäselkeäksi. Sisätilojen osalta esteiksi koettiin esimerkiksi porrastasanteen kaiteen edessä olevat huonekalut. Penkkien vähäisyys koulun välituntitiloissa oli puolestaan johtanut oppilaiden istumiseen lattialla, mikä vaikeutti näkövammaisen oppilaan liikkumista.
Ulkona ongelmia aiheuttivat äänimerkittömät liikennevalot, remontteihin, työmaihin ja aurauksiin liittyvät esteet, epäselvät parkkipaikka-alueet sekä ylipäätään heikko tiedonsaanti esteistä. Joukkoliikenteen ja erityisesti bussin käytössä oli koettu esteettömyysongelmia. Bussia oli hankala pysäyttää, ja reittien muutokset aiheuttivat vaikeuksia.
Osa esteettömyyspuutteista ei ollut spesifejä liikkumiselle. Tällainen tekijä oli esimerkiksi liikkumista ja siivousta vaikeuttava tilojen ahtaus. Lisäksi kosketusnäytöllisiä tai hipaisunäppäimellisiä kodinkoneita ja kortinlukulaitteita oli mahdotonta käyttää itsenäisesti. Myös esimerkiksi huono valaistus tuotiin esille arjen vaikeuttajana.
Osallistujat kertoivat paljon opintoja ja työntekoa kuormittavista saavutettavuus- ja käytettävyyspuutteista, jotka olivat heikentäneet motivaatiota ja tuottaneet huonommuuden tunteita. Ongelmia oli kohdattu esimerkiksi asiakirjoissa, oppimisvideoilla, oppilaitoksen sivustolla, verkko-oppimisympäristöissä, työohjelmistoissa, kalvopohjissa ja esitysmateriaaleissa.
E- ja äänikirjojen käytettävyydessäkin oli osallistujien mielestä parannettavaa. Kirjallisen materiaalin hahmottamista vaikeutti, jos kirjan tekstiä oli yhdessä näkymässä liikaa tai liian vähän tai jos materiaalista puuttui sisällysluettelo.
Opintoja ja työtä vaikeuttivat varsinkin aistien huomioinnin puutteet. Videoihin liittyviä puutteita olivat visuaalinen selitystapa eli erään osallistujan sanoin ”tossa-tässä-sanat”, sekä vieraskielisen videon käännöksen tarjoaminen pelkkinä tekstityksinä, jotka eivät olleet näkövammaiselle saavutettavia.
Muita aistien huomioinnin puutteita olivat yksilön näkötilanteeseen nähden riittämättömät mukautukset: liian pieni tekstikoko, huonot värikontrastit sekä epämiellyttävää kuuntelukokemusta aiheuttava koneääninen lukija e-kirjoissa.
Oppimisympäristöissä ja työohjelmistoissa oli kohdattu myös teknisiä saavutettavuusongelmia, jotka ilmenivät apuvälineiden käytön vaikeuksina tai mahdottomuutena.
Jotkin saavutettavuus- ja käytettävyyspuutteet vaikeuttivat myös yleisesti arkea. Erityisen hankalaa oli, jos pitkät numerosarjat kuten pankkikortin numero tai muutoin vaativa tieto eivät olleet itsenäisesti saavutettavissa.
Ongelmia aiheutti tiettyjen avustavien teknologioiden kankeus. Erityisesti JAWS-ruudunlukijan kerrottiin heikentävän tietokoneen suorituskykyä. Sanelemalla kirjoittamisen haasteena oli toiminnon epätarkkuus eli väärinymmärrykset. Yleisiä verkkosivustojen ongelmia olivat ruudunlukijalla ja näppäimistöllä saavuttamattomat toiminnallisuudet, hallitsematon multimediasisältö ja navigaation monimutkaisuus, kuten liian monet hierarkkiset tasot.
Käytettävyysongelmat laskivat myös motivaatiota ottaa käyttöön teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi ruudunlukija saattoi tuntua vaikealta aloittelijalle.
Puhesyntetisaattori kuulosti epäselvältä siihen tottumattomalle. Lisäksi varsinkin JAWS:n lukuisat näppäinkomennot koettiin vaikeiksi muistaa, ja sen oletusasetuksia pidettiin aloittelijaa huomioimattomina.
Avaava avuksi ja kilpauedun kehittäjäksi
Fyysisen ympäristön osalta tutkimustuloksissa kiinnitti huomiota kodinkoneiden esteettömyyden korostus. Valitettavasti kodinkoneet jäivät EU:n esteettömyysdirektiivin ulkopuolelle, mutta voisiko niiden esteettömyyden kääntää eduksi? Mikään ei estä ylittämästä lain vaatimuksia asiantuntijoidemme opastamana. Tämä tuo yritykselle myös kilpailuetua.
Avaava tarjoaa aitoihin kokemuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa konsultointia myös esteettömiin liikenneratkaisuihin.
Myös digisaavutettavuuden kysymyksissä kannattaa kääntyä meidän puoleemme. Hyödyntämällä palveluitamme luot edellytyksiä sille, että asiakkaasi, opiskelijasi, työntekijäsi tai tuotteitasi hankkivien organisaatioiden vaikutuspiirissä olevat ihmiset jaksavat sekä kokevat osallisuutta ja onnistumisia erilaisissa tiedonkäsittelytilanteissa.
Kannattaa myös muistaa, että näkövammaiselle saavutettava ja esteetön tuote tai palvelu on usein käytettävämpi aivan kaikille ihmisille. Teemme mielellämme yhteistyötä uusien ratkaisujen innovoinnissa, olipa kyseessä sitten esimerkiksi kauttaaltaan saavutettava pankkipalvelupolku, uusi e-kirjanlukuohjelma tai työohjelmisto.
Kannattaa muistaa, että näkövammaiselle saavutettava ja esteetön tuote tai palvelu on usein käytettävämpi aivan kaikille ihmisille.
Opastamme myös saavutettavien asiakirjojen ja esitysmateriaalien laatimisessa sekä saavutettavien tuotteiden hankkimisessa organisaatiolle. Voit siis ottaa meihin rohkeasti yhteyttä, vaikka et olisikaan koodari vaan ihan tavallinen oppilaitoksen rehtori tai työpaikkasi viestinnästä tai hankinnoista vastaava henkilö. Voimme tarjota hyvinkin näkövammaspesifejä vinkkejä saavutettavuuteen ja esteettömyyteen unohtamatta muiden käyttäjäryhmien tarpeita.
Ota minuun suoraan yhteyttä ja keskustellaan lisää!
Senni Hirvonen, saavutettavuusasiantuntija, KK, IAAP, CPACC
Puh. 050 496 1248
Sähköposti senni.hirvonen@avaava.fi
