Mitä katuoja opettaa saavutettavuudesta

  1. Etusivu
  2.  » 
  3. Asiantuntijan näkökulmia
  4.  » Mitä katuoja opettaa saavutettavuudesta

Eli kuinka Iranissa kerran kävikään. Avaavan johtava saavutettavuusasiantuntija Azra Tayyebi on kotoisin Iranista. Hän on aikuisena sokeutunut, mutta se ei ole estänyt Azraa seikkailemasta milloin missäkin. Oheinen tarina on opettavainen muisto vanhasta kotimaasta ja hyvä esimerkki arjen saavutettavuudesta tai sen puutteesta. Näin Azra kertoo…

Yli kymmenen vuotta sitten asuin vielä Iranissa. Eräänä päivänä eksyin yrittäessäni löytää kotiin kaverini luota. En ollut liikkunut kyseisellä alueella useasti ja minulla oli tiukka aikataulukin. Kuulin jonkun kävelevän ohitseni ja kysyin, mistä löytyisi lähin bussipysäkki. Pysäyttämäni nuori mies yritti opastaa minua. Hän koki sen kuitenkin vaikeaksi, koska ei voinut käyttää sanoja kuten ”tuohon suuntaan” tai ”tuolla”. Lopulta hän päätti saattaa minut pysäkille. Se olisi joka tapauksessa hänen matkansa varrella. Kun lähestyimme bussipysäkkiä, hän kysyi, millä bussilla olin menossa. Kerroin bussin numeron. Mies sanoi, että se on juuri tulossa, ja että meidän olisi syytä juosta. Niinpä me juoksimme.

Kun pääsimme bussipysäkille, olimme hengästyneitä eikä ajatuskaan tainnut enää kulkea kummallakaan aivan kunnolla. Mies sanoi, että edessäni on porras. Niinpä nostin jalkani rakennelman reunalle, valmiina jatkamaan ylöspäin, kuten portailla on tapana. Mutta seuraavaa askelmaa ei tullutkaan. Jalkani humahtivat alas ja minä tietysti perässä. Putosin vajaan metrin verran suoraan veteen. Näkevälle tämä voi kuulostaa vähintään oudolta, mutta ei kovin vakavalta. Mutta kun on sokea, pienikin pudotus säikäyttää. Sellaisessa hetkessä ei odota putoavansa eikä voi tietää, mihin päätyy. Onnekseni en lyönyt pudotuksessa päätäni, mutta säikähdin pahanpäiväisesti – ja olin litimärkä. Kun tokenin, huusin saattajalleni: ”Tämä ei ole porras, tämä on katuoja!”

Katuojiin törmää Suomessa harvoin, mutta muualla maailmassa niitä löytyy paljonkin. Katuoja on syvennys, joka kulkee kadun vierellä ja ohjaa sadevedet pois kadulta sadevesiviemäriin. Iranissa katuojien molemmin puolin on korkea kiveys, mikä voi toki jalan alla tuntua portaalta ja toimiakin sellaisena. Kiveysten välissä on kuitenkin lähes puolen metrin syvennys eikä kyseessä siis ole missään nimessä porras. Minun tarinani katuoja oli vieläpä erityisen syvä, lähes metrin. Useimmiten ne ovat matalampia. Joka tapauksessa, jos olisin tiennyt, että kyseessä on katuoja, olisin liikkunut sen ympärillä hyvin eri tavoin. Koska luulin sen olevan porras, liikuin, kuten portaissa on tapana. Lopputulos ei ollut mieluinen kenellekään. Minua ohjeistaneen miehen tarkoitukset olivat hyvät, mutta hänen väärällä sanavalinnallansa olikin kamalat seuraukset.

Netin katuojat

Tämä tapaus muistuu mieleeni hyvin usein töissä tai vapaa-ajalla, kun käytän verkkopalveluita. Tuntuu siltä, että eräänlaisia katuojia löytyy myös netistä. Kun kuulen ruudunlukijani ilmoittavan jonkin elementin olevan linkki, minulla on tiettyjä odotuksia siitä, miten elementti tulee toimimaan ja minulla on tiettyjä tapoja käyttää juuri tuollaisia elementtejä. Jos elementti todellisuudessa onkin painike ja käyttäytyy kuin painike, odotukseni ovat väärät ja yritän käyttää elementtiä väärin. Useimmiten se johtaa vähintään aikani haaskaamiseen, mutta monesti väärä informaatio saattaa kokonaan estää minua käyttämästä kyseistä elementtiä tai jopa koko palvelua. Varsinainen katuoja siis.

”Tuntuu siltä, että eräänlaisia katuojia löytyy myös netistä.”

Oppaana ruudunlukija

Ruudunlukija on apuvälineteknologia, joka kertoo ääneen tai erilaisten äänien avulla sokealle käyttäjälle, mitä tietokoneessa tai puhelimessa tapahtuu. Teknologian nimi on harhaanjohtava, sillä ruudunlukija ei kirjaimellisesti lue ruudulla näkyvää sisältöä, vaan se lukee taustalla pyörivää koodia. Toisin sanoen, ruudunlukija on kone, joka lukee koodia ja ilmoittaa käyttäjälle tärkeitä asioita, kuten elementtien nimet, roolit ja arvot. Ruudunlukijaan voidaan liittää myös pistenäyttö, jolloin käyttäjä voi lukea pistekirjoitusta eikä tarvitse välttämättä näkökykyä tai kuuloa sisällön ymmärtämiseksi.

Näkevätkin käyttäjät kompastuvat katuojaan

Näkeville käyttäjille on usein tarjolla visuaalisia vihjeitä, joiden avulla voi päätellä eri elementtien tyypin. Esimerkiksi linkit saattavat näyttää erilaisilta verrattuna vaikkapa tavalliseen tekstiin. Näkevätkin käyttäjät käyttäytyvät tietyllä tavalla tiettyjen elementtien kanssa, ja jos niiden toiminta ei vastaakaan odotuksia, lopputulos on vähintään turhauttava. Yleisimmät sekaannukset liittyvät linkkeihin ja painikkeisiin. Linkit on usein naamioitu painikkeiksi ja päinvastoin.

Kaikkien käyttäjäryhmien kokemat ongelmat verkkoympäristöissä ovat yhtä tärkeitä. Ruudunlukijoiden käyttäjille ongelmia on yksinkertaisesti paljon enemmän kuin näkeville käyttäjille. Näkevälle hiirenkäyttäjälle ei esimerkiksi ole niin väliä, onko jokin elementti linkki vai painike: sitä pystyy silti todennäköisesti käyttämään. Ruudunlukijan käyttäjillä on pikanäppäinkomentoja tiettyjen elementtien löytämiseksi. Esimerkiksi B:tä (eng. button) painamalla ruudunlukija etsii painikkeet ja käyttäjä voi aktivoida ne painamalla välilyöntiä. Linkit puolestaan löytyvät eri näppäinkomennoilla ja ne aktivoituvat enteriä painamalla. Ongelma korostuu esimerkiksi välilehtirakenteissa, joissa välilehdet eivät olekaan välilehtiä, vaan linkkejä. Kaksi eri elementtiä, kaksi eri toimintatapaa ja kaksi eri käyttötapaa.

Tehdään yhdessä, vältetään katuojia

Ruudunlukijat edustavat hienoa teknologiaa, joka auttaa käyttäjiä ymmärtämään internetissä tai sovelluksissa olevaa sisältöä. Ruudunlukijan käyttäjät puolestaan opettelevat teknologian tehokasta käyttöä eli tekevät kaikkensa pystyäkseen toimimaan itsenäisesti. Enää onkin jäljellä, että koodarit tekisivät oman osansa eli käyttäisivät semanttisesti oikeita elementtejä oikeissa paikoissa. Ei siksi, että määräykset niin edellyttävät, vaan siksi, että lopputulos vaikuttaa hyvin monen ihmisen elämään ja kokemuksiin netissä. Saavutettavuus on meidän kaikkien asia. Muuten voimme yhä uudelleen löytää itsemme katuojasta.

Konsultointia koodareille ja apua ymmärtämiseen

Meillä Avaavalla työskentelee joukko saavutettavuusasiantuntijoita, jotka ovat kokeneita konsultteja ja kouluttajia. Tarjoamme kokemusta ja apua, olitpa koodari, hankinnoista vastaava tai sisällöntuottaja. Voimme myös tarkistaa nykyisen tai rakenteilla olevan palvelunne saavutettavuuden ja neuvoa, miten sitä voisi parantaa. Tutustu lisää palveluihimme ja etsitään yhdessä paras ratkaisu tarpeisiinne!

Ota heti yhteyttä!

Terhi Tamminen, soita 045 135 8932 tai meilaa terhi.tamminen@avaava.fi

Blogiarkisto